11.-15. -päivä

Viimeisten APE (Ammatti Pedagogiikka) opintojen tarkoituksena oli valmistella ryhmissä oppitunti ja pitää se ryhmälle.

Oppituntien teemat olivat seuraavat:

Työelämälähtöisyys

Työelämäosion tarkoituksena on se, että opettajaopiskelija osaa suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää työelämälähtöistä oppimista yhteisöllisesti toisten opettajien, opiskelijoiden, työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Opettajaopiskelija mieltää työelämälähtöisyyden oman toimintansa ohjaavaksi periaatteeksi.

Ydinsisältö:
1. Mitä ja millaisia ovat työelämälähtöiset oppimisympäristöt?
2. Miten työelämälähtöistä oppimista ohjataan?

Erityiskasvatus

Opiskelija osaa kuvata, miten ammatillinen erityisopetus toteutuu suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Hän osaa paikantaa ja soveltaa ammatillisessa koulutuksessa erityisopetuksen järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä. Opiskelija osaa käyttää erityisopetuksen peruskäsitteitä tarkoituksenmukaisesti. Hän osaa laatia ja toteuttaa henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa (HOJKS) moniammatillisessa työryhmässä.

Ydinsisältö:
1. Miten erityisopetus järjestetään ammatillisessa koulutuksessa ja ammatillisella korkea-asteella?

Kestävä kehitys

Opiskelija osaa kuvata kestävää kehitystä ekologisesta, taloudellisesta, kulttuurisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta. Hän osaa arvioida organisaationsa arvoja ja toimintatapoja kestävän kehityksen näkökulmasta. Opiskelija osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita ammatillisena opettajana.

Ydinsisältö:
1. Mitä kestävällä kehityksellä tarkoitetaan?
2. Miten kestävää kehitystä toteutetaan oppilaitoksissa?

Yrittäjyyskasvatus

Opettajaopiskelija ymmärtää opiskelijansa sisäisen yrittäjyyden vahvistumisen merkityksen yrittäjäksi kehittymisessä. Hän osaa kehittää ja toteuttaa oman alansa oppimisympäristöjä sekä toteuttaa arviointia niin että ne vahvistavat
yrittäjyyden potentiaalia.

Ydinsisältö:
1. Millaisilla opetus- ja arviointimenetelmillä vahvistat opiskelijan sisäisen yrittäjyyden kehittymistä?
2. Miten yrittäjyyskasvatusta ja sen tavoitteita tulee toteuttaa ammatillisessa koulutuksessa?    
Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus

Opettajaopiskelija ymmärtää kulttuuritaustan vaikutuksen ihmisen toiminnassa, osaa osaltaan tukea opiskelijoidensa kotoutumista uuteen ympäristöön, sekä tietää miten ohjataan monikulttuurisen opiskelijaryhmän oppimista. Opettajaopiskelija tuntee oppilaitoksen kansainvälisten toimintojen eri osa-alueet ja kykenee edistämään
omaa sekä opiskelijoiden kansainvälistymistä.

Ydinsisältö:
1. Miten monikulttuuriselle opiskelijaryhmälle luodaan hyvät oppimisen edellytykset?
2. Miten eri tavoin ammatillinen oppilaitos harjoittaa kansainvälistä toimintaa?

Oma osuus: Kestävä kehitys (KEKE)

Minulle ja työparillemme valikoitui aiheeksi kestävä kehitys. Teimme tehtävään liittyen ryhmän toimintaperiaatteet, toteutussuunnitelman ja varsinaisen opetusmateriaalin.

Toimintaperiaatteet

Opiskelijat kantavat yhteisesti vastuun oman teemaryhmänsä toiminnasta. Toimintaperiaatteista, tehtävien ajoituksesta, työnjaosta ja vastuualueista sovitaan yhteisesti. Teemaryhmä kirjaa ja palauttaa toimintaperiaatteet APE materiaaleihin ensimmäisenä lähipäivänä. Mukaan liitetään ryhmien jäsenten nimet ja yhteystiedot.

KEKE-ryhmä
Ryhmän jäsenet: yhteystiedot (jätetty pois julkisesta materiaalista)

Ryhmä käyttää työkaluina AC, sähköposti, Google Drive, matkapuhelin / SMS. Periaatteena on, että kumpikin ottaa vastuun tekemisestä ja Google Drive työkalun kautta voi seurata työn edistymistä sekä lisäksi kaksi virtuaalista tapaamista AC-työkalun avulla.

Tehtävien ajoitus
5.11. Toteutussuunnitelma ja ryhmän toimintaperiaatteet valmiit.
9.11. AC-sessio, jossa synkronoidaan tilanne
16.11. AC-sessio, jossa synkronoidaan tilanne
25.11. Opetussessio
Työnjako ja vastuualueet

Työnjako ja vastuualueet selviät myös toteutussuunnitelmasta. Kestävän kehityksen teoriaosuus on jaettu siten, työparini (nimi jätetty pois julkisesta materiaalista) vastaa ekologisesta, taloudellisesta näkökulmasta ja Jari-Pekka kulttuurisesta ja sosiaalisesta.

Työparini (nimi jätetty pois julkisesta materiaalista) vastaa opetussession YTO-palapeli -osuudesta ja Jari-Pekka ryhmätyö -osuudesta. Muilta osin vastuu yhteinen.

Tavoite

Opiskelija osaa kuvata kestävää kehitystä ekologisesta, taloudellisesta, kulttuurisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta. Hän osaa arvioida organisaationsa arvoja ja toimintatapoja kestävän kehityksen näkökulmasta. Opiskelija osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita ammatillisena opettajana.

Ydinsisältö:
1. Mitä kestävällä kehityksellä tarkoitetaan?
2. Miten kestävää kehitystä toteutetaan oppilaitoksissa?

Toimintasuunnitelma

Teeman osaamistavoitteet ja ydinkysymykset  Opiskelija osaa kuvata kestävää kehitystä ​ekologisesta, taloudellisesta, kulttuurisesta ja sosiaalisesta ​näkökulmasta. Hän osaa arvioida organisaationsa arvoja ja toimintatapoja kestävän kehityksen näkökulmasta.
Opiskelija osaa soveltaa  kestävän kehityksen periaatteita ammatillisena opettajana.

Ydinsisältö: 
1. Mitä kestävällä kehityksellä tarkoitetaan? 
2. Miten kestävää kehitystä toteutetaan oppilaitoksissa?
 
Oppimateriaali / kirjallisuus

Mitä materiaalia on käytetty aiheeseen perehtymisessä ja opetuksen suunnittelussa? Esim. kirjallisuus,  haastattelut, videot jne.

Suurin osa oppimateriaalista löytyy sähköisesti internetistä:

Ympäristöministeriön määritelmä kestävästä kehityksestä:  http://www.ym.fi/fi­FI/Ymparisto/Kestava_kehitys  ­

OKKA­säätiö: Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi: http://www.koulujaymparisto.fi/index.php?id=1  ­

Kärppä, J., Laurila, T. & Lundgren, K. 2009. Kestävää ammatillista koulutusta. (ISBN 978­952­13­4147­2 (pdf).  Helsinki: opetushallitus.  http://www.oph.fi/download/113646_Kestavaa_ammatillista_koulutusta_07092009_web_lock.pdf  ­

kepa.fi (Kepa on asiantuntijaorganisaatio ja suomalaisten kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen
kattojärjestö)  https://www.kepa.fi/toiminta/kampanjat­ja­vaikuttaminen/kansainvaliset­kokoukset/2012/rio­yk/kestava­kehitys 

­Oulun Konservatorion strategia: ​Vastuu kestävästä tulevaisuudesta

Honkuri, M., Koivistoinen, A., Savolainen, S., Viljanmaa, T., Kurkela, L. & Koukkari M. 2012. Kestävä kehitys  ammatillisen opettajan työssä.  http://www.oamk.fi/amok/docs/amok_keke_opettaja.pdf  ­

Savonia­ammattikorkeakoulu  http://portal.savonia.fi/amk/fi/tutustu­savoniaan/yhteiskuntavastuu/kestava­kehitys  ­
  
Opetusmateriaali

Teemaryhmän itse laatima ja opetuksessa käytettävä opetusmateriaali. Esim. video, prezi, powerpoint,  opetuksen aikana käytettävät oppimistehtävät jne. Materiaali tallennetaan mahdollisuuksien mukaan  Optima­alustalle.  Powerpoint, yto­-palapelin ja ryhmätyön tehtävänanto. 

Osaamisen varmistaminen

Miten opetuksen toteutuksessa varmistetaan kaikkien osallistuminen ja oppiminen?   Ryhmätyöskentelyn avulla oppijat saavat itse paneutua sekä KEKE teemaan yleisesti että oman alan kestävän kehityksen periaatteisiin.
Tällä tavalla jokainen oppija saa itse tehdä töitä oppimisensa eteen. Oppitunnin  luento­osuudet ovat aktivoivia (esim. kysymysten kautta), jotta voidaan tarkistaa, että oppimista todella tapahtuu.  Oppitunnin lopussa kerrataan mitä on opetettu, jotta osaaminen voidaan todeta. 
Kuvaus lähiopetuksen (2x45 min.) etenemisestä: opetuksen sisältö,  aikataulutus. Kuvaus opetuksen sisällöstä ja käytettävistä opetusmenetelmistä, tarvittavista välineistä ja
vastuuhenkilöistä.

Opetettavan teeman tavoitteet (5 min.)  Teeman tavoitteisiin perehtyminen: Tiedän kuinka löydän oman  oppilaitokseni kestävän kehityksen tavoitteet ja kuinka käytän sitä  opetuksessa. Ymmärrän mitä KEKE tarkoittaa. (PowerPoint). 

Kestävä kehitys käsitteenä (10 min.)  Luento: kestävän kehityksen määritelmä (​YK:n Ympäristö ja kehityksen maailman komissio 1987​ ).

YTO-­palapeli (15 min. asiantuntijaryhmissä)  Oppijat jaetaan neljään ryhmään: sosiologinen, taloudellinen kulttuurinen, ekologinen ­teemaryhmät. Mitä kestävällä  kehityksellä tarkoitetaan kyseisen neljän teeman osalta.
 
YTO­-palapelin purkusessio (15 min.)
Käydään läpi asiantuntijaryhmien lopputulokset kotiryhmissä (10 min.) Lopuksi, lyhyt yhteinen pohdinta KEKE:stä (5 min.)
    
Luento: Esimerkkejä oppilaitosten  KEKE ­soveltamisesta (5 min.)
Käytännön esimerkkejä oppilaitosten KEKE­-sovelluksista.

Ryhmätyö: M​iten kestävää kehitystä  toteutetaan oppilaitoksissa? (15 min. + 20  min.)
Jaetaan ryhmät koulutusalan mukaisesti: tekniikanala, sosiaali- ja terveysala, kultturiala, kasvatustieteet, turvallisuusala.  Oppijat saavat käyttää mitä tahansa välineitä tiedonhankintaan  (tietokone / kännykkä). Tarkoituksena on kartoittaa oman  alansa oppilaitosten toteutuksia KEKEn osalta ja lopuksi esittää  tulokset koko ryhmälle.

Luento: Yhteenveto (5 min.) 
Mitä kestävä kehitys tarkoittaa ja miten sitä käytetään  oppilaitoksissa. Miten KEKEä voi edelleen kehittää?  Kysymyksiä oppijoille → menikö opetettu asia perille

Oppitunnin suunnittelussa ja toteutuksessa käytimme niitä menetelmiä, mitä olimme oppineet APE 1-9 sessioissa.
      

10. päivä - Oman osaamisen kehittyminen

Bonon hatut -opetusmenetelmä

"Hattutekniikan ideana on katsoa ongelmaa eri näkökulmista ja samalla ottaa eri rooleja. Kenelläkään ei siis ole vain yhtä tapaa ajatella/hattua, vaan rooli ja ajattelutapa valitaan tilanteen mukaan. Roolissa ollessaan ihminen sanoo mielipiteensä helpommin kuin omana itsenään."

Lisätietoja menetelmästä löytyy paljon ja esimerkiksi wiki sivuilla kerrotaan menetelmästä ja sen taustoista https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuusi_ajatteluhattua. Edellä mainittu viittaus on poimittu wiki -sivustolta.

• Valkoinen hattu: FAKTOJA JA LUKUJA. "ajatellaan tätä objektiivisesti". Valkoinen kuvastaa faktoja ja lukuja. Faktoja ovat sekä varmistetut asiat että faktoiksi uskotut asiat, joiden alkuperä kuitenkin ilmoitetaan.

• Punainen hattu: TUNTEITA JA INTUITIOTA. "Otetaan mukaan tunteet ja intuitio". Punainen hattu sallii tunneperäiset argumentit ilman perusteluja ja selityksiä.

• Musta hattu: LOOGINEN JA ASIALLINEN. "Pohditaan tämän asian riskejä ja heikkoja kohtia". Musta hattu on looginen ja asiallinen ja pyrkii kertomaan miksi jokin ei toimi tai onnistu. Negatiiviset tunteet eivät kuulu tähän hattuun. Musta hattu on tärkeä, mutta liiallisesti käytettynä se voi tuhota luovan ajattelun.

• Keltainen hattu: LOOGINEN JA OPTIMISTINEN. "Mietitään etuja". Keltaisen hatun aikana halutaan saada asiat tapahtumaan, edetään loogisesti ja käsitellään rakentavat ehdotukset ja visioidaan optimistista tulevaisuutta.

• Vihreä hattu: LUOVA JA LIBERAALI. "Kehitetään uusia ideoita, hullutellaan". Vihreällä hatulla liioitellaan ja unohdetaan perinteinen ajattelu. Voidaan käyttää huumoria ja villiä ajatustenjuoksua. Muistuttaa aivoriiheä.

• Sininen hattu: JOHTAJA JA KOKONAISUUKSIEN HALLITSIJA. "Pohditaanpa hiukan miten olemme tässä asiassa edenneet ja miten pääsemme haluttuun lopputulokseen". Sininen hattu tarkkailee ja ajattelee keskustelun kulkua, suunnittelee toimintaa ja ajankäyttöä, tekee yhteenvetoja ja johtopäätöksiä. Sininen tunnistaa, mitä väriä milloinkin tarvitaan ja siten liittyy erityisesti tilaisuuden vetäjän tehtäviin.

xxx

9. päivä - Oppimisen ja osaamisen arviointi

Päivän ydinsisältö: Miten arvioin oppimista ja osaamista ammatillisena opettajana?

1. Mitä arviointi on ja miten arvioidaan?
2. Millainen arviointi edistää oppimista?
3. Mitä arviointimenetelmiä opettajalla on käytössä?

Opin arviontiperusteista, että ne poikkeavat perusteiltaan ammattikoulun ja ammattikorkeakoulun välillä. Ammattikoulussa on annettava arviointi sekä oppimisesta että osaamisesta. Palautteen antaminen säännöllisesti on osa prosessia.

Oppimisen arviointi toisella asteella on opiskelijan tukemista, motivoimista ja ohjaamista ammattitaitovaatimusten ja tavoitteiden saavuttamisessa. Myös oppimisen etenemisen seuraaminen on olennaista. Opin myös sen, että oppimisen arviointiin kuuluu oppijan itsearviointitaidon kehittäminen, jossa oppija arvioi oppimistaan tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten sekä osaamistavoitteiden ja arviontikriteerien perusteella.

Tavoitteena on, että oppija tietää, mitä hän jo osaa ja mitä vielä täytyy oppia, jotta saavuttaa tutkinnon osan osaamistavoitteet. Oppimisen arvioinnin avulla tehdään muutoksia opintoihin, jotta tavoite saavutetaan.

Oppisen arviointiin on useita eri menetelmiä, kuten:

• Itsearvionti
• SWOT-analyysi
• Vertaisarviointi
• Portfolio
• Kirjalliset tehtävät
• Ryhmätehtävät
• Käytännön tilanteet
• Aukkomoniste
• Tentti

Osaamisperusteisuus arvioinnissa on syrjäyttämässä perinteistä arviointia. Osaamisperusteisessa arvioinnissa arvioidaan itse osaamista, ei niinkään osallistumista. Esimerkiksi opinnoista ei myönnetä hyväksilukuja sen perusteella, mitä on aikaisemmin opiskellut, vaan sen perusteella mitä osaa. Jos pystyy osoittamaan osaamisensa, miksi pitäisi jo osattua asiaa opiskella uudelleen? Kertaus on opintojen äiti, mutta rajansa kaikella.

Osaamisperusteisesta arvioinnista on erinomainen esimerkki näyttökokeet, joissa osoitetaan osaamista. Miksi opettaa esimerkiksi hitsausta osaavalle henkilölle hitsaamista vuositolkulla, jos hän hallitsee asian valmiiksi? Jos pystyy osoittamaan osaamisensa, niin pätevyyden voi saada osaava henkilö hyvinkin nopeasti.

8. päivä - Opetussuunnitelmat ja opetuksen suunnittelu

Aamun avaus / aktivointi

Aamu aloitettiin aktivoimalla opetusryhmä. Homman nimi oli seuraava:

1. Ensimmäinen oppilas/opettaja kertoi kesästään yhdellä sanalla.
2. Seuraava oppilas kertoi edellisen opiskelijan nimen ja hänen kertomansa sanan.
3. Näin jatkettiin kunnes kaikki olivat päässeet kertomaan sanan.
4. Tässä tuli kerrattua opiskelijoiden nimet ja jokainen pääsi sanomaan jotain.
5. Viimeisimmät opiskelijat joutuivat pinnistelemään, että muistivat jokaisen edellä olleen nimen sekä hänen mainitsemansa sanan

MO-tehtävä

Päivän MO-tehtävässä käytettiin YTO-palapeli opetusmenetelmää.

1. Palapelissä muodostetaan ensin kotiryhmät, jolla on sama tehtävä, joka on jaettu useampaan vaiheeseen, esim neljään.
2. Toisessa vaiheessa siirrytään työryhmiin (asiantuntijaryhmät), jotka muodostuvat saman aiheen asiantuntijoista. Varsinainen pohdintatyö tapahtuu siis työryhmissä ja asiantuntijoille syntyy yhtenäinen syvä näkemys asiasta.
3. Tämän vaiheen jälkeen palataan kotiryhmiin, jossa jokaisella jäsenellä on "täydellinen" tietämys omasta aiheesta ja he opettavat tämän tiedon oman kotiryhmänsä muille jäsenille. Tämän menetelmän avulla saadaan nopeasti hankittua syvällinen osaaminen koko ryhmälle samanaikaisesti.

Luento: "Miten käytän ja kehitän opetussuunitelmaa ammatillisena opettajana?"

Luennolla vastattiin kysymyksiin:

• Mikä on osaamisperusteinen opetussuunnitelma?
• Mitä ECVET tarkoittaa?
• Miten opetusta suunnitellaan?
• Mitä ydinaineanalyysi tarkoittaa?

xx

7. päivä - Opettajana ja opiskelijana ryhmässä

Tänään oli pari MO-sessiota aiheista:

• Tunneäly opettajan pedagogisena osaamisena ryhmän ohjaamisessa
• Miten rakennetaan yhdessä toimivaa työyhteisöä?

Kumpikin aihe käy muuhunkin kuin vain ammatillisen opettajan substanssiosaamiseen. Aiheet sisältävät käytännössä minkä tahansa ryhmän johtamisessa tai ohjaamisessa sekä jäsenenä olemisen taitoja.

Lisäksi käytiin läpi ryhmän/organisaation elinkaaren vaiheita. Ryhmän kehityskulku (Tuckman; käyttäytymistieteellinen näkökulma)

1. Muodostumisvaihe (forming) 

• jäsenet samaistuvat johtajaan
• halu olla jossain muualla kuin tässä ryhmässä

2. Kuohuntavaihe (storming)

• vuorovaikutussuhteissa konfliktia
• kritiikki kohdistuu johtajaan, ryhmän tehtävään, ulkoisiin olosuhteisiin tai yleensä ryhmässä olemiseen
• ryhmän syntipukki -ilmiö

3. Yhdenmukaisuusvaihe (norming)

• me-henki
• yhteenkuuluvuuden tunne
• erilaisuus sijoittuu ryhmän ulkopuolelle
• esille tulleita ajatuksia ei kritisoida

4. Hedelmällisen yhteistyön ja toimivan yhteisöllisyyden vaihe (performing)

• jäsenet hyväksyvät ja ymmärtävät toisiaan, mutta sietävät myös vihamielisyyttä ja konflikteja
• riskinottoa ja intensiivistä vuorovaikutusta
• ryhmän synergia ja merkitys on suurempi kuin jäsenten vuorovaikutusten summa

5. Lopetus (adjourning)

• voimakkaita tunteita: surua, haikeutta, kiitollisuutta, eroahdistusta
• lopetustyö tärkeää

Pohdintaa: Kokemuksia ryhmädynamiikasta ja ryhmäytymisestä

Jokainen ryhmä on erilainen. Ryhmän kehityskulku on kuitenkin lähes aina yllä esitellyn kaltainen. Ryhmän jäsenten taustat vaikuttavat ratkaisevasti siihen, että kuinka kauan mikäkin vaihe kestää. Ryhmän johtajalla on suuri merkitys erityisesti ryhmän muodostumisen alkuvaiheessa. Ryhmän sääntöjen luominen auttaa konfliktien välttämisessä. Eri roolien määritteleminen on ratkaisevaa, jotta eri henkilöt eivät mene toisen tontille ja tällä vältetään turhia konflikteja. Roolien määritteleminen tuo myös turvaa henkilöille. Tehtävä roolista huolimatta ryhmän jäsenet tulevat ottamaan oman roolinsa ja asemansa ryhmässä.

6. päivä - Kuinka aktivoin opiskelijoita ammatillisena opettajana?

Kuudes lähiopiskelupäivä sisälsi kaks MO-sessiota, joiden aiheet olivat

• Osallistava pedagogiikka ammatillisessa koulutuksessa
• Itseohjautuvuus opiskelijan ja opettajan näkökulmasta tarkastellen

 Päivän aiheena/tavoitteena oli oppia/pohtia Kuinka aktivoin opiskelijoita ammatillisena opettajana?

• Millainen on aktivoiva luento ja opetuskeskustelu?
• Mitä tarkoittaa itseohjautuvuus opetuksen periaatteena?
• Mitä on osallistava pedagogiikka?
• Mitä on tutkiva ja kehittävä oppiminen?

Luento on suullinen esitys jonkin asian opettamiseksi. Luento soveltuu asioiden kuvaamiseen, tietojen jakamiseen ja erilaisten näkökulmien ja kannanottojen esittämiseen. Luento soveltuu opetustavaksi isolle joukolle, mutta vaatii hyvän ennakkovalmistautumisen ja laajat pohjatiedot/ennakkotiedot.

Aktivoiva luento on luento, jossa opiskelijalla on ajoittain aktiivinen rooli.

Opetuskeskustelu on ryhmässä asian pohtimista.

Osallistavassa pedagogiikassa pääperiaatteena on, että oppijat osallistuvat opettamiseen. Omista kokemuksista esimerkkinä voin mainita ylemmän ammattikorkeakoulun opintoni, jossa opettajat olivat omaksuneet osallistavan opettamisen liiankin hyvin. Käytännössä kaikki kurssit paria poikkeusta lukuunottamatta etenivät samalla kaavalla: Oppijat jaettiin ryhmiin ja ryhmille annettiin aiheet. Muutaman viikon kuluttua ryhmät esittelivät omat tuotoksensa. Tässä tapauksessa osallistava oppiminen oli mielestäni liiaksi käytössä ja lopputuloksena oli mielikuva, että opettajat eivät opettaneet mitään koko ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinnon osalta, vaan oppijat opettivat toisiaan.

Muistutus itselle: Portfolio -> APE pohdintatehtävät -> APE-opintojen teemojen (1-9) oppimisprosessin pohdinta -> Katso tarkemmat ohjeet. 

Pohdintakysymykset:
1. Pohdi ammatillisen opettajan työkenttää ja tehtäviä omalla alallasi.
2. Pohdi opetuksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä.
3. Pohdi vuorovaikutuksen, ohjauksen ja opetusmenetelmien käyttöä sekä merkitystä oman alasi opetuksessa.
4. Arvioi osaamisesi kehittymistä suhteessa ammattipedagogisten opintojen osaamistavoitteisiin. Mitä osaamista vielä tarvitset?

Käytä apunasi oheiskirjallisuutta. Kirjallisuusviitteet merkitään tekstin yhteyteen ja lähdeluettelo pohdintatehtävän loppuun. Voit käyttää lähteiden merkitsemisessä omalle alalle vakiintunutta käytäntöä tai käytä apunasi Oamkin opinnäytetyön ohjetta tai esimerkiksi kirjaa: Hirsjärvi,S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutkija ja kirjoita. Helsinki:Tammi.

Pohdintatehtävä palautetaan osana blogiasi (esim. linkkinä tai nimettynä liitteenä) APE 9. päivän jälkeen. Jos olet kirjoittanut verkossa (muualla kuin Optimassa), merkitse selkeästi Optiman portfoliokansiosi esittelysivulle kirjoitukseesi johtava linkki.

Pohdintatehtävästä annetaan kirjallinen palaute(vertaisarviointi) pareittain. Vertaisarvioinnissa voi kiinnittää huomiota esim. seuraaviin asioihin: Miten hyvin kirjoitelma vastaa tehtävän antoa ?, Sisällön arviointi/kritisointi. Millä tasolla (arviointikehikko) kirjoittaja on mielestäsi opettajan osaamisalueissa. Muista että arvioinnin on oltava aina asiallista, rakentavaa ja kannustavaa (esim. "hampurilaismalli").

APE opintojen kirjallisuusresurssit:
Ammattipedagogisten opintojen kirjallisuusresurssit löydät Ammatillisen opettajakorkeakoulun eMateriaalit sivustolta!

POFO1 - AC-ympäristö

Ensimmäinen AC-virtuaalisessio (Adobe Connect) sisälsi kotitehtävän oppimiskäsityskirjoitelma purkamisen. Jokainen esitteli oman oppimiskäsityskirjoitelmansa ja vertaispari kommentoi sitä esittelyn päätteeksi. Oma oppimiskäsityskirjoitelmani löytyy tästä blogista osoitteesta http://ammatilliseksiopettajaksi.blogspot.fi/2015/06/kotitehtava-oppimiskasityskirjoitelma.html

Virtuaalisessa oppimisympäristössä täytyy opettajana huomioida muutama seikka:

• Perehdytä virtuaalisen oppimisympäristön käyttö kaikille oppijoille ennen ensimmäistä varsinaista virtuaalista oppimissessiota.
• Varaudu teknisiin ongelmiin. Helposti käy niin, että jokin osa-alue tekniikassa pettää. Voi olla, että oppijan ympäristö ei toimikkaan oikein, vaikka hän on jo aikaisemmin ympäristön toimivuutta testannut. Esimerkiksi oppijan ääni voi kuulua muille, mutta muiden ääni ei kuulu oppijalle.
• Varaa aikaa teknisten ongelmien selvittämiseen ja laadi oppitunnin suunnitelma siten, että tekniset ongelmat eivät sabotoi koko sessiota.
• Huomioi, että virtuaalisessa sessiossa tärkein opetusmetodi on ääni. Myös kalvoja voi näyttää ja opettajan sekä oppijoiden tietokoneruuden näkymän voi jakaa muiden sessioon osallistujien kesken. 
• Vähintään yhden osallistujan "naaman" voi jakaa myös videostreemauksen avulla. Huomioi opetuksessa, että oppijat eivät näe toisiaan tai opettajaa ilman videostreemausta.