5. päivä - Oppiminen, ohjaus ja oppijan tuntemus

Päivän aikanan pohdittiin "Miten ohjaan oppimista ammatillisena opettajana?"

Ydinkysymyksiä

Mitä on oppiminen?
Millaisia oppimisnäkemyksiä on?
Miten oppimista ohjataan?
Mikä merkitys oppimistrategioilla on oppimisen ohjaamisessa?

Päivän aikana oli myös neljä (4) MO-sessiota:

• Bahavioristinen oppimiskäsitys
• Kognitiivinen oppimiskäsitys
• Konstruktiivinen oppiminen
• Kokemuksellinen oppimiskäsitys
• Koltin kehäteoria
• Syklinen malli
• Prosessi
• Reflektio

Oppijan oppimisprosessi

Oppimisprosessissa on tärkeää huomioida oppijoiden lähtötaso. Lähtötason selvittämisessä tulee kartoittaa oppijoiden oma tuntemus lähtötasosta.

Opetettavan ryhmän lähtötaso tulee ottaa huomioon suunniteltaessa opetusmenetelmiä. Opetettavan aiheen sisältö ja tavoitteet tulee olla selvät oppijoille. Oppijoiden motivaatio ratkaisee oppimisen lopputuloksen. Oppimateriaalit ja välineet valikoituvat käytettävissä olevan ajan ja tilan sekä ryhmäkoon mukaisesti.

Oppimisen tavoitteet tulevat usein suoraan opetussuunnitelmasta ja osaaminen tulisi jollakin tavoin todeta tai mitata. Opettajan valmiudet käyttää eri menetelmiä kasvavat, mikäli uskaltaa kokeilla monipuolisesti eri opetusmenetelmiä. Kokemuksen perusteella löytyy sitten ne parhaat menetelmät jokaiseen tapaukseen erikseen.

Kotitehtävä - Oppimiskäsityskirjoitelma

Oppimiskäsityskirjoitelma

Tehtävänanto:

Kirjoita lyhyt kuvaus (1-2 sivua) omasta oppimiskäsityksestäsi. Voit hyödyntää seuraavia kysymyksiä:

• Mitä mielestäsi oppiminen tarkoittaa?
* Miten itse opit parhaiten ?
• Miten mielestäsi ihminen oppii parhaiten?
• Miten opetat omaa alaasi?
• Miten omaa alaasi oppii parhaiten?
• Miksi oppimista tapahtuu, miksi ei tapahdu? jne.
Kirjoita kuvaus arkikielellä mahdollisimman konkreettisesti ja havainnollisesti. Voit kuvata opettajan toimintaa, opiskelijoiden toimintaa, oppimisympäristöä, opetuksen tavoitteita, jne. Lisää kirjoitukselle informatiivinen kansilehti.

Palauta oppimiskäsityskirjoitelmasi osana blogiasi.
Jos olet tehnyt muualla kuin Optimassa blogia, merkitse portfoliokansiosi esittelysivulle selkeästi kirjoitukseesi johtava linkki.

Oppimiskäsityskirjoitelmasi esittelet ryhmän yhteisessä tilaisuudessa (PoFo1-pysäkki), ja siitä annetaan suullinen vertaispalaute pareittain. Valmistaudu myös itse antaamaan palaute vertaisparillesi. Vertaisarvioinnissa voi kiinnittää huomiota esim. seuraaviin asioihin: Miten hyvin kirjoitelma vastaa tehtävän antoa ?, Millainen kuva kirjoittajalla on oppimisesta? , Sisällön arviointi/kritisointi. Muista että arvioinnin on oltava asiallista ja kannustavaa (esim. "hampurilaismalli").

Oppimiskäsityskirjoitelmani

Mielestäni oppiminen tarkoittaa uuden asian ymmärtämistä ja omaksumista sekä soveltamista aikaisemmin opittuun asiaan nähden. Sanotaan, että ”tieto lisää tuskaa”. Oppimisen kannalta voidaan ajatella, että mitä enemmän tietää – sitä paremmin ymmärtää kuinka vähän oikeastaan tietääkään.

Itse opin parhaiten ymmärtämällä ensin vastauksen kysymykseen ”miksi?” ja sitten tekemällä asian käytännössä eli ”miten?”. Vastaus kysymykseen ”miksi?” motivoi minua oppimaan varsinaisen asian eli ”miten?”.

Mielestäni jokaiselle ihmiselle on varmasti oma yksilöllinen parhaan oppimisen metodi. Joku oppii tekemällä, toinen lukemalla. Kolmas oppii kertaamalla ja neljäs ei oikein mitenkään. Haastavinta tällöin on saada ryhmässä jokaiselle se oma oppimisen malli ja toteuttaa se.

Omaa alaa opetan siten, että selvitän ensin ryhmälle sopivimmat oppimismenetelmät. Pyrin toteuttamaan ryhmälle sellaisia oppimisen menetelmiä, jotka sopivat mahdollisimman monelle oppijalle. Erityisiä menetelmiä tarvitsevalle pyrin tarjoamaan niitä.

Omaa alaani oppii varmasti parhaiten, mikäli oppii ymmärtämään pyramidimaisesti ensin pohjatiedot eli ”miksi?” ja sen jälkeen toteuttamalla kerros kerrokselta ”miten?”. Omalla alallani tarvitaan laajat pohjatiedot, jotta voi toteuttaa käytännön sovelluksia aiheeseen liittyen. Pyramidin huippua ei voi saavuttaa, mikäli kerroksia jää välistä. Lopputuloksena olisi epäsymmetrinen pyramidi eli ei haluttu lopputulos.

Mielestäni oppimisen tärkein väline on motivaatio. Mikäli motivaatiota oppimiselle ei ole, luulen että opittu asia unohtuu heti tentin, kokeen tai näytön jälkeen. Motivoitunut oppija sisäistää opitun pitkäkestoiseksi tarpeeksi ja pystyy soveltamaan opittua oppiessaan aina uutta.

Mielestäni opettajan rooli oppijan motivaattorina korostuu varsinkin siinä vaiheessa kun oppija ei ole vielä saanut vastausta kysymykseen ”miksi?”. Opettajan toiminnalla voidaan ratkaisevasti vaikuttaa siihen, että haluaako oppija oppia asiaa vai ei. Opettaja voi pahimmillaan de-motivoidan oppijan siten, ettei oppija halua tietää ”miksi?”. Toisaalta opettaja voi motivoida oppijaa niinkin pitkälle, että oppija haluaa tietää ”miksi?”, kuitenkin siten ettei oppija halua edetä vaiheeseen ”miten?”. Tällöin oppiminen saavuttaa vaiheen, missä opittu asia unohtuu oppijalta heti kun tarve muistaa asia loppuu. Esimerkiksi kokeen, tentin tai näytön jälkeen. Parhaimmillaan opettaja saa oppijan motivoitua niin hyvin, että oppija haluaa ”miten?” vaiheen jälkeen soveltaa opittua monin eri tavoin ja muistaa opitun pitkään.

Mielestäni oppijoiden toiminta voi olla myös ratkaisevaa toisten oppijoiden oppimisen kannalta. Oppijat voivat motivoida toisiaan monin eri tavoin. Terve kilpailu oppijoiden välillä luo motivaatiota. Hyvä ryhmähenki ja yhteinen vastuu oppimisesta lisää mielestäni myös motivaatiota ja parantaa oppimistulosta.

Toisaalta oppijoiden toiminta voi ratkaisevasti myös tuhota yhden tai useamman oppijan motivaation ja täten oppimistulokset voivat olla huonot. Motivaation tuhoamiseen on monia keinoja, kuten kiusaaminen, vähättely, sovituista säännöistä poikkeaminen, aikataulujen pettäminen, luvatun pettäminen, valehtelu jne.

Oppijoiden toiminta voi myös tuhota opettajan motivaation ja tällöin on melko varmaa, että oppijat eivät tule saamaan parasta mahdollista motivointia ja oppiminen jää yksilöiden omalle vastuulle itseoppimalla. Esimerkkinä tästä voisi olla ryhmä oppijoita, jotka eivät noudata opettajan ohjeita tai eivät saavu paikanpäälle sovittuna ajankohtana.

Erilaiset oppimisympäristöt vaikuttavat myös erilaisiin oppijoihin eri tavoin. Toinen oppii paremmin rauhallisessa, passiivisessa ympäristössä ja toiselle on tärkeää olla aktiivisen hälinen keskellä. Luokkaympäristö suorine pulpettiriveineen voi motivoida jotakuta, kun taas oppilaitoksen käytävät ja sohvaryhmät voivat olla toiselle otollisempi ympäristö. Nykyaikana yleistyvät erilaiset virtuaaliset oppimisympäristöt, jolloin oppijat ja opettajat tapaavat toisensa fyysisesti etäällä toisistaan mutta ovat yhteydessä äänen ja kuvan avulla. Virtuaalinen oppimisympäristö takaa jokaiselle oppijalle haluamansa fyysisen ympäristön, mutta ongelmaksi voi koitua ettei näe kanssa oppijoiden ja opettajan ilmeitä ja eleitä.

Oikeanlaisen oppimisympäristön valinta voi edesauttaa motivointia ja sitä kautta oppimista. Väärällä valinnalla voidaan toisaalta tuhota oppimisen edellytykset.

Opetuksen tavoitteiden pitäisi mielestäni vastata kysymykseen ”miksi?”. Tällöin oppija voi ymmärtää opitun asian suhteen käytännön sovellukseen ja vaikkapa työelämän tarpeeseen opittavaan asiaan liittyen.

Oppimiskäsityskirjoitelma on ladattavissa pdf muodossa OneDrive pilvipalvelusta osoitteesta http://1drv.ms/1GGVhvm

4. päivä - miten saan opetuksestani monipuolista?

Neljäs lähiopetuspäivä alkoi seuraavalla aiheella:

Miten saan opetuksestani monipuolista?

1. Miten opetusmenetelmiä luokitellaan?
2. Miten eri opetusmenetelmillä voidaan monipuolistaa oppimista?
3. Mitkä ovat opetuksen perusperiaatteita?
4. Mitä on tutkiva ja kehittävä oppiminen?

Micro opetus -sessio

Aamun kahvitauon jälkeen pidimme opiskelijaparimme kanssa MO-session, jossa aiheenamme oli "Väittely opetusmenetelmänä". Sessio sujui suunnitelman mukaan ja opetusmetodina käytimme luentoa ja lisäksi käytännön esimerkkinä väittelyä, jossa väitteenä oli väittely sopii hyvin opetusmetodiksi.

Saimme nopean suullisen palautteen heti session jälkeen ja palaute oli rohkaisevan positiivista. Mielestäni täytimme oppimisen sekä opettamisen vaatimukset varsin hyvin. Saimme paljon asiaa luennoitua opiskelijoille ja motivoimme heitä kiinnostumaan aiheesta sillä, että aiheeseen perustuen luennon lopuksi käydään väittely, jossa tarvitaan luennolla opetettua asiaa.

Liikuntakasvatus opetuksen välineenä

Iltapäivällä perehdyimme liikuntakasvatukseen opetuksen välineenä.

Liikuntakasvatuksen yksi tärkeä tavoite on saada opiskelijat liikkumaan myös opiskelujen ulkopuolella ja omaksumaan liikkuminen elämäntapana.

Oman sisäisen motivaation herättely liikkumisen suhteen on ehkä se suurin liikunnan estämisen vaikuttava tekijä. Jos itsellä on halu ja motivaatio, niin silloin tulee myös liikuttua. Käskemällä ja pakottamalla monikaan ei liiku "terveesti". Jos lääkäri on se, kuka kehoittaa liikkumaan, niin silloin ihminen voi tehdä elämäntapamuutoksen. Muulloin motivaation liikkumiseen pitää tulla henkilöltä itseltään.

Opetusmateriaaleja ja vinkkejä liikuntakasvatukseen löytyy esimerkiksi täältä http://www.tervekoululainen.fi/opetusmateriaalit

Pohdintaa: Mitä hyötyjä saavutetaan monipuolisella opetuksella?

Jokainen oppija oppii eri tavalla. Monipuolisella opetuksella annetaan mahdollisuus mahdollisimman monelle oppijalle oppia juuri hänelle parhaalla mahdollisella tavalla. Monipuolinen opetus lisää oppijoiden motivaatiota, koska kaava ei ole aina sama.

Jokaisella oppijalla on oma persoonallinen oppimisprosessi ja opetusstrategiassa pitää tämä ottaa huomioon.

3. päivä - lakipäivä

Päivän aluksi tuli heti selväksi, että opettamiseen liittyy paljon eri lakeja. Lisäksi selvää on, kuten kaikkien lakien osalta, lait muuttuvat.

Pari mielenkiintoista teosta liittyen aiheeseen:
Oikeudellinen vastuu opetustoimessa
Opettajan valta ja vastuu

Koulutukseen liittyvä lakiosuus on varmasti yksi niistä, josta on eniten hyötyä tuleville opettajille, koska vain harvalle ajantasainen laki aiheeseen liittyen on riittävän tuttua.

Ajantasainen laki löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/

Tässä listausta eri laeista, joista tulee vähintäänkin olla perillä riippuen toki siitä, että mitä opetusastetta opettaa.

• Ammattikorkeakoululaki
• Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
• Asetus ammatillisesta koulutuksesta
• Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista
• Hallintolaki 
• Henkilötietolaki
• Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
• Laki ammatillisesta koulutuksesta
• Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta
• Lastensuojelulaki
• Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
• Perustuslaki
• Tekijänoikeuslaki
• Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista
• Yliopistolaki

Päivän aikana opettaja antoi pohdittavaksi seuraavat 3 kysymystä:

-Mikä merkitys päivän teemoilla oli sinulle?

 

Sain vahvistuksen siihen, että opetukseen liittyvät lait on syytä tutkia soveltuvin osin tarkkaan. Minulle oli selvää jo ennen luentoa, että aiheen teemat ovat tärkeitä ja että minulla on aiheeseen liittyvien faktojen osalta suuria puutteita.

-Miten hyödynnät teemoja opettajana.

 

Ajantasainen laki on syytä perehdyttää itselleen aika-ajoin ja http://www.finlex.fi/fi/ on tähän hyvä työkalu. Lisäksi http://www.operight.fi sivusto antaa apua aiheeseen liittyen.

-Mitä opit ja mikä kaipaa lisäopiskelua 

 

Opin, että ajantasainen laki muuttuu jatkuvasti ja sen osalta on pidettävä itsensä ajantasalla. Siinä vaiheessa kun jotain sattuu, aletaan syyllistä tutkia lakien ja asetusten pohjalta.

------------------------------------------------------------------

Muistutuksena itselle: Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö 1.-2.3.2016 (valinnainen kurssi)

Kotitehtävä - Väittely opetusmenetelmänä, palautus

Saimme opiskeluparini kanssa kotitehtävän "Väittely opetusmenetelmänä" teoriaosuuden valmiiksi. Opettajien antamien ohjeiden mukaan "Tiivistelmä opetustuokiosta ja muu mahdollinen opetusmateriaali tulee toimittaa viimeistään 2 päivää ennen oman MO-tehtävän esittämistä Optimaan tälle varattuun paikkaan".

Omissa muistiinpanoissani oli, että palautus on 10.6.2015 ja varsinainen MO-sessio 11.6.2015. Uskon omiin muistiinpanoihini meidän tehtävän aikataulutuksen osalta.

Ongelmaksi tehtävän palautuksen osalta osoittautui se, että oppimisympäristöstämme nimeltä Optima ei löytynyt ohjeen mukaista paikka, johon materiaali olisi pitänyt palauttaa. Havaitsin, että HOPSia (Henkilökohtainen OPinto Suunnitelma) varten Optimaan oli rakennettu palautuskansio. Ehkäpä MO-tehtävän palautuskansio on vielä tekemättä? Kävin luomassa manuaalisesti jonkinlaisen kansion Optimaan MO-tehtävien ohjeistuksen yhteyteen ja palautin tehtävän sinne. Onpa osoitettu, että tehtävä on näin ollen ajallaan palautettu.

Tehtävän teoriaosuus löytyy pdf tiedostona myös OneDrive pilvestä osoitteesta http://1drv.ms/1QmrJrd

Lisäksi  teoriaosuus löytyy tekstimuodossa tästä blogista osoitteesta http://ammatilliseksiopettajaksi.blogspot.fi/2015/06/kotitehtava-vaittely-opetusmenetelmana_7.html

Kotitehtävä - Väittely opetusmenetelmänä, teoriaa

Väittely opetusmenetelmänä, teoriaosuus

Väittely on yksi vanhimmista ja perinteikkäimmistä opetuksen ja oppimisen muodoista. Se harjaannuttaa monipuolisesti ajattelu-, puhe- ja toimintataitoja. Puhetaidon opetus ja väittelemisen käytäntö saivat alkunsa antiikin Kreikassa. [1]

Eläessämme mediakulttuurin keskellä, on olennaisen erottaminen suuresta määrästä epäolennaista yhä vaikeampaa. Kriittisen ajattelun kehittämisestä on siksi tullut yhä tärkeämpää. [1]

Väittely on teoreettisesti hyvin perusteltu, toiminnallinen ja helppokäyttöinen opetusmenetelmä. [1]

Miksi väittelyä?

Väittelyihin valmistauduttaessa täytyy hyödyntää kaikkia tarpeellisia tiedon hankinnan ja arvioinnin taitoja. Väitteleminen aktivoikin ajattelun ja kommunikaation valmiuksia erittäin monipuolisesti. Juuri tähän perustuu sen oivallisuus opetuksen ja oppimisen menetelmänä. [1]

Väittelyyn yhdistyy useita tiedon, taidon ja toiminnan alueita, kuten kriittinen ajattelu, logiikka, argumentaatio ja retoriikka eli puhetaito. Kokonaiskuvan luomiseksi väittelyä on siksi tarkasteltava kaikkien edellisten ja opetuksessa lisäksi pedagogiikan kannalta. [1]

 

Argumentaatio

Argumentaatio eli perusteleminen on väittelyn runko. Argumentti tarkoittaa väitettä tai johtopäätöstä perusteluineen. Vähimmillään argumentin on siis sisällettävä yksi väite ja sen yksi perustelu. Yksinäinen väite ei ole vielä argumentti, vaan pelkkä perusteeton mielipide. [1]

 

Väittely, argumentaatio ja retoriikka

Argumentaatio on väitteiden perustelemista. Perustelemalla pyritään vakuuttamaan vastapuoli ja yleisö argumentin voimasta. Hyvä argumentti sisältää paikkaansapitävien ja asiaankuuluvien tosiasiaväitteiden ohella pätevät ja johdonmukaiset yhteydet väitteiden ja perusteiden välillä. Mitä paremmin väittelijät ja väittelyä seuraava yleisö kohdistavat huomioinsa argumentaation vahvuuteen, sitä enemmän ajattelun taitoja opitaan. [1]

 

Väittelymallien metaforat

• Sotaisaan metaforaan kuuluu kiistelevä ja riidanhaluinen polemiikki. Ollaan eri mieltä ja tavoitellaan vastapuolen tuhoamista. Polemiikin tuloksena on voittajia ja voitettuja. [1] 
• Sopimus liittyy kaupalliseen metaforaan. Pyrkimyksenä on saavuttaa mahdollisimman suuri etu ja tuloksena on kompromissi. [1] 
• Viihteellis-urheilullisen metaforan perustana on yhteenotto. Tavoitteena on vakuuttaa vastapuoli tai ainakin määritellä ne asiat, joista voidaan olla yksimielisiä tai jäädä erimielisiksi. Tuloksena on erilaisten näkökulmien ymmärtäminen ja vertailu. Yleisö päättää voittajan. [1] 
• Tutkiva metafora synnyttää etsintää ja tutkimusta. Alkutilanne on yhteinen ongelma. Tavoitteena on väitteen hyväksyminen tai hylkääminen. Mahdollisena lopputuloksena on varmistettu ja sovittu, todistettu tai muuten oikeaksi osoitettu ratkaisu. [1] 
• Keskustelu kuuluu rakentavaan metaforaan. Perustana on ymmärtäminen. Tavoitteena on arvostaa väitettä ja myös mahdollistaa mielipiteen muuttuminen. Lopputuloksena syntyy yksimielisyys. [1] 

Hyvin toteutetun opetusväittelyn luonnetta kuvaavat parhaiten viihteellis-urheilullinen, tutkiva ja rakentava metafora. [1]

 

Väittely opetuksessa

Jos väittelyjä toteutetaan hatarasti ilman pedagogista pohjaa ja pohdintaa, keskustelematta opiskelijoiden kanssa väittelyn luonteesta ja tavoitteista, sitomatta väittelyä kriittisen ajattelun opetukseen jne, ei väittely opetusmenetelmänä toimi välttämättä halutulla tavalla. [1]

Väittelystä on keskusteltava opiskelijoiden kanssa monipuolisesti ei ainoastaan säännöistä sopimiseksi, vaan jotta opiskelijat ymmärtävät argumentaation ja retoriikan vahvan yhteyden kriittseen ajatteluun ja oivaltavat niiden harjoittelemisen hyödyn. Ilman perehdytystä voi opiskelija luulla, että väittelyssä kaikki on sallittua, myös epärehellisyys, tosiseikoista välittämätön harhauttaminen ja vastustajan päälle puhuminen. Samalla retoriikka voidaan ymmärtää temppuiluna, sanapelinä ja asiasisällöstä piittaamattomana esiintymisenä. Retoriikan teoria ja taito ei tarkoita sanoilla huiputtamista ja esiintymistaidoilla harhauttamista, vaan kykyä esittää vakuuttavia argumentteja parhaiten tilanteeseen sopivalla tavalla, jotta myös yleisö ymmärtää niiden vahvuuden. [1]

Väittelyssä pitäisi keskittyä siihen, että puheenvuorot todella heijastavat argumentaation painavuutta ja argumenttien sisällöllistä voimaa, eivätkä ole pelkkä hiottua sanontaa. [1]

Se, että oppilaat joutuvat puolustamaan sellaisia mielipiteitä, jotka eivät ole heidän omiaan, on pelkästään hyvä asia. Monien erilaisten arvomaailmojen ymmärtäminen – toisen ihmisen asemaan eläytyminen – on yksi kriittisen ajattelun peruselementtejä. [1]

Kun väittelyä käytetään pedagogisesti punnitulla tavalla, sen avulla saavutetaan muun muassa seuraavia tärkeitä opetuksen tavoitteita:

• motivointia
  
• pohjatietojen kokoamista ja tiedonhankinnan taitoja (valmisteluvaiheessa)
  
• eri näkökulmien havaitsemista ja toisten näkökulmiin asettumista
  
• argumenttien analyysia ja niiden heikkouksien havaitsemista (myös omassa ajattelussa)
  
• ajattelu-, argumentaatio-, puhe- ja esiintymistaitojen kehittymistä
  
• kuuntelu- ja keskustelutaitojen kehittymistä. [1]
  

Väittely on yksi osa opetusmuotojen ketjua. Kurssilla aikaisemmin opiskeltu aines on luonnollisesti tietoperustana väittelylle. Jo pelkästään oppijoiden erilaisuuden vuoksi menetelmien varionti on tarpeellista. [1]

Väittelyn aiheet voidaan jakaa opiskelijoille myös esimerkiksi viikkoa ennen väittelyä. Väittely sopii kaikenikäisille mutta analyyttistä, loogisesti kestävää väittelyä voi harrastaa vasta peruskoulun yläasteella ja lukiossa. [3]

Erityisen hyvin väittely sopii syventäviin opintoihin liittyviin erilaisiin seminaareihin, jolloin opiskelijat tuntevat jo alansa teoriat ja yhteistä tietopohjaa on rittävästi hyvää argumentointia varten. [1]

Väittelyyn on syytä varata riittävästi aikaa. Väittelyä harjoiteltaessa aikaa tarvitaan ainakin kaksi oppituntia, joista ensimmäinen käytetään valmistautumiseen ja jälkimmäinen itse väittelyyn. [3]

Väittelyyn osallistuvat voidaan valita monin tavoin. Parasta on valita vapaaehtoiset väittelijät, ei tule painostaa osallistumaan väittelyyn. Etenkin ensimmäisellä kerralla väittelyä järjestettäessä saattaa vapaaehtoisten väittelijöiden löytäminen olla hankalaa. Ensimmäisten väittelykokemusten jälkeen opiskelijoille selviää mistä on kysymys ja jo seuraavalla kerralla halukkaita väittelijöitä on enemmän.[3]

Hyvä väittelyn aihe opettajan koulutuksessa on ”Väittely on suositeltava opetusmenetelmä”. Tällöin opettajaopiskelijat saavat kokemuksen väittelemisestä sekä pohtivat väittelyn pedagogisen käytön edellytyksiä. [1]

 

Väittelyjen pohjustaminen ja purkaminen sekä aiheen valinta

Pohjustaminen:

• säännöistä sopiminen (kesto, eteneminen, puheenvuorojen pyytäminen, roolit, hyväksytty käyttäytyminen, lopetus, purkaminen)
  
• tyylistä sopiminen
  
• tavoitteista sopiminen [1]
  

Väittelyaiheen valinta ratkaisee paljon siitä, kuinka hyvin väittely palvelee oppimisen tavoitteita. Hyvän väittelyteeman ominaisuuksia ovat

• kiinnostavuus
  
• liittyminen opetuksen sisältöihin
  
• selkeys ja vastakkaisten näkemysten uskottavuus. [1]
  

Valitun teesin on oltava sellainen, että sen sisällöstä voidaan olla järkevästi kahta mieltä, puolesta ja vastaan. [1]


Purkaminen:

• palauttava ja arvioiva keskustelu (vähimmillään)
  
• mikä väittelijöiden mielestä oli totta tai oikein vastustajan argumenteissa
  
• mitkä olivat pääargumentit
  
• mitkä olivat vasta-argumentit
  
• voidaan äänestää väittelyn voittajasta
  
• keskustellaan siitä, millaisia kokemuksia väittely synnytti
  

Olennaista purkamisessa on se, että kukaan ei jää liiaksi väittelyn kiihdyttämäksi eikä epätietoiseksi siitä, että väittely on luonteeltaan myös dramatisaatiota. [1]

Väittelyn lähtökohtana ja sisältönä ovat vastakkaiset argumenti ja positiot eikä ihmisten välinen erimielisyys. Ihmiset edustavat väitteitä, toki seisten usein varsin tosissaan niiden takana. Kun väittely on päättynyt, tilanteen puramisen tehtävänä on irrottaa osallistujat väittelystä ja muistuttaa heitä siitä, että arvioitavana ovat argumentaation sisältö ja argumentoinnin taidot – eivät väittelyn osallistujat väittelytilanteen ulkopuolella.

 

Väittelyn arviointikriteerit väittelykilpailuissa

Arviointikriteerit ovat lukiolaisten välisen Sokrates-väittelyn/kilpailun tuomareille annetuista arviointiohjeista. Kyseisiä kriteerejä voi käyttää periaatteessa mitä tahansa väittelyä arvioitaessa.

Arviointikriteerit ja tuomarointi

Kisassa arvioidaan argumentoinnin johdonmukaisuutta ja osuvuutta sekä joukkueiden kykyä reagoida vastustajien esittämiin argumentteihin. Arvioon vaikuttaa myös se, kuinka moni joukkueen jäsenistä osallistuu aktiivisesti väittelyyn. [2]
Eduksi on

• Aiheen kannalta keskeisten käsitteiden ja teorioiden asianmukainen käyttö
• Aiheen mahdollisimman monipuolinen käsittely
• Vastustajan argumenttien onnistunut kumoaminen
• Selkeä ilmaisu [2]
  

Haitaksi on

• Tarpeeton nimillä päteminen, epäoleellisten teorioiden esittely
• Kritiikitön auktoriteettiin vetoaminen ja muut argumentaatiovirheet
• Vastapuolen argumenttien huomiotta jättäminen esim. puhumalla asian vierestä
• Asiattomuudet, toisten päälle puhuminen ja piittaamattomuus puheenjohtajan jakamista puheenvuoroista [2]

Tuomareiden asiantuntemus sekä väittelyn muodosta että sen sisällöstä on tarpeen väittelijöiden oikeusturvan takia. Tuomareina käytetään usein opettajia tai koulun ulkopuolisia asiantuntijoita. [3]

Hyvän keskustelun pelisääntöjä

§ Kaikkia tulee kuunnella

• Puheenvuoroa on pyydettävä.
  
• Puheenvuoroja on jaettava tasaisesti kaikille, ei vain kovaäänisimmille.
  
• Toisten puheenvuoroja on kuunneltava tarkasti, jotta saa niistä oikean käsityksen.
  
• Osallistujat eivät saa yrittää hiljentää muita puhumalla toistensa päälle.
  

§ Väitteet on perusteltava

• Jokaiselle väitteelle on yritettävä antaa perustelu viimeistään silloin kun joku toinen sitä kysyy.
  
• Väitettä ei pidä väittää vahvistetuksi, ellei sille ole löytynyt kunnollisia perusteita.
  

§ On pyrittävä selkeyteen

• On yritettävä aina tarvittaessa määritellä käsitteet ja tarkentaa, mistä puhutaan.
  
• On koettava esittää ajatukset mahdollisimman selkeästi.
  
• On vastattava muille, jos nämä kysyvät tarkennusta ajatukseen tai puheenvuoroon.
  
• Ei pidä harhauttaa tarkoituksellisen epäselvillä ilmaisuilla.
  

§ On pysyttävä asiassa

• Toisten väitteitä vastustaessaan ei saa vääristellä mitä muut ovat sanoneet.
  
• Toisten esittämät väitteet on muistettava, ja on osattava toistaa ne omin sanoin, jos aikoo kritisoida niitä.
  
• Ei pidä harhautua puheenvuoroissaan sivuun aiheesta, eikä saa hämätä muita tarkoituksellisesti sivupoluilla.
  
• On osattava osoittaa oman ajatuksen, väitteen, vastaväitteen tai perustelun yhteys aiemmin sanottuun.
  

§ On oltava rehellinen sekä itseään että muita kohtaan

• Jos omalle väitteelle ei löydy perusteita tai perustelut osoittautuvat heikoiksi, tämä on myönnettävä. Jos toisten väitteet vahvistuvat ja niille löytyy hyvä perustelut, tämä on myönnettävä.
  
• Parhaat ajatukset ja väitteet on hyväksyttävä, ellei löydy kumoavia vastaperusteita tai vielä parempia väitteitä tilalle.
  

§ On hyväksyttävä rauhanomainen erimielisyys

• Kaikkea sanottua ja kaikkia ajatuksia voidaan kritisoida ja tutkia.
  
• Kaikissa asioissa sallitaan hedelmällinen erimielisyys.
  
• Kiistat koskevat itse asioita keskustelun tai väittelyn aikana. Kiistely ei saa johtaa riitoihin keskustelu- ja väittelytilanteen ulkopuolella.
  

 

Väittelykilpailu

Väittelytilanne voi olla rakenteeltaan seuraavanlainen (traditionaalinen väittely irlantilaisessa jesuiittakoulussa):

• Toinen sihteeri pitää pöytäkirjaa
  
• Toinen sihteeri soittaa kelloa aina kun 4 minuutin puheaika on kulunut
  
• Tuomaristo istuu yleisön takana tai yleisössä
  
• Puheenjohtaja avaa väittelyn ilmoittamalla aiheen (ja esittelemällä joukkueet)
  
• Puheenjohtaja pyytää ensimmäistä aihetta (teesiä) puolustavaa väittelijää esittämään puheenvuoronsa. Tämä nousee ylös, astuu puhujatelineen luo ja esittää puheensa.
  
• Seuraavaksi on vuorossa ensimmäinen vastustaja, sitten toinen puolustaja ja näin vuorotellen kaikki joukkueen jäsenet.
  
• Keskeytyksiä yleisön taholta ei sallita.
  
• Väittelijöiden puheenvuorot ovat ennalta valmisteltuja. Silti on oleellisen tärkeää ottaa kantaa muiden väittelijöiden käyttämiin puheenvuoroihin.
  
• Tuomaristo poistuu käytettyjen puheenvuorojen jälkeen toiseen huoneeseen miettimään ratkaisua.
  
• Myös yleisö osallistuu väittelyyn. Tuomariston poistuttua puheenjohtaja toteaa, että nyt väittely on open to the house. Se, joka haluaa puhua, nouskoon ylös ja puhukoon lyhyesti (max 1 min). Joukkueet vastaavat heille osoitettuihin puheenvuoroihin. Yleisökeskustelun jälkeen seuraa tärkeä hetki, vote of the house. Se tarkoittaa, että yleisö äänestää kädennostolla, onko se esitetyn teesin puolella vai sitä vastaan. Enemmän ääniä saanut kanta on vote of the house.
  
• Tämän jälkeen tuomaristo palaa. Juryn puheenjohtaja käyttää noin 10 min puheenvuoron arvioiden sekä kummankin joukkueen että yksittäisten jäsenten toimintaa. Väittelijöille pyritään myönteisellä tavalla kertomaan, missä he ovat onnistuneet ja missä on vielä toivomisen varaa.
  
• Jury julistaa väittelyn voittaneen joukkueen (sekä parhaan väittelijän). [1]
  
  

  

  Väittelyn istumajärjestys [1]

Lähteet

[1] Väittely opetusmenetelmänä – Kriittisen ajattelun, argumentaation ja retoriikan taidot käytännössä, Leena Kurki & Tuukka Tomperi, 2011, ISBN 978-952-5503-53-1
[2] http://www.nufit.fi/sokrates
[3] http://www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/yto/vaittely/main.htm

Kotitehtävä: Väittely opetusmenetelmänä, AC-palaveri

Pidimme opiskeluparini kanssa tänään AC (Adobe Connect) -palaverin, jonka olimme sopineet edellisillä lähiopetustunneilla. Kumpikin oli hakenut taustamateriaalia meidän yhteistä MO-tehtävää varten. Sovimme uudesta palaverista, jossa käymme läpi työtetyt materiaalit ja sovimme tehtävänjaon varsinaiseen MO-tehtävän esittämiseen eli oppitunnin pitämiseen aiheesta "Väittely opetusmenetelmänä".

Ostin uuden microfoni headsetin, koska läppärissäni ei ole vanhanaikaisia audio portteja, vaan ainoastaan USB portti. Meni hetki, ennenkuin sain microfonin kuulumaan AC ympäristössä ja "vika" löytyikin ympäristön asetuksista. AC ei päästä microfonin ääntä läpi, ellei asetuksissa ole erikseen valittu, että se joko kysyy lupaa äänelle sovelluksessa tai antaa luvan aina automaattisesti sovellukselle.