sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Kotitehtävä - Oppimiskäsityskirjoitelma

Oppimiskäsityskirjoitelma
Tehtävänanto:

Kirjoita lyhyt kuvaus (1-2 sivua) omasta oppimiskäsityksestäsi. Voit hyödyntää seuraavia kysymyksiä:

• Mitä mielestäsi oppiminen tarkoittaa?
* Miten itse opit parhaiten ?
• Miten mielestäsi ihminen oppii parhaiten?
• Miten opetat omaa alaasi?
• Miten omaa alaasi oppii parhaiten?
• Miksi oppimista tapahtuu, miksi ei tapahdu? jne.
Kirjoita kuvaus arkikielellä mahdollisimman konkreettisesti ja havainnollisesti. Voit kuvata opettajan toimintaa, opiskelijoiden toimintaa, oppimisympäristöä, opetuksen tavoitteita, jne. Lisää kirjoitukselle informatiivinen kansilehti.

Palauta oppimiskäsityskirjoitelmasi osana blogiasi.
Jos olet tehnyt muualla kuin Optimassa blogia, merkitse portfoliokansiosi esittelysivulle selkeästi kirjoitukseesi johtava linkki.
Oppimiskäsityskirjoitelmasi esittelet ryhmän yhteisessä tilaisuudessa (PoFo1-pysäkki), ja siitä annetaan suullinen vertaispalaute pareittain. Valmistaudu myös itse antaamaan palaute vertaisparillesi. Vertaisarvioinnissa voi kiinnittää huomiota esim. seuraaviin asioihin: Miten hyvin kirjoitelma vastaa tehtävän antoa ?, Millainen kuva kirjoittajalla on oppimisesta? , Sisällön arviointi/kritisointi. Muista että arvioinnin on oltava asiallista ja kannustavaa (esim. "hampurilaismalli").

Oppimiskäsityskirjoitelmani

Mielestäni oppiminen tarkoittaa uuden asian ymmärtämistä ja omaksumista sekä soveltamista aikaisemmin opittuun asiaan nähden. Sanotaan, että ”tieto lisää tuskaa”. Oppimisen kannalta voidaan ajatella, että mitä enemmän tietää – sitä paremmin ymmärtää kuinka vähän oikeastaan tietääkään.

Itse opin parhaiten ymmärtämällä ensin vastauksen kysymykseen ”miksi?” ja sitten tekemällä asian käytännössä eli ”miten?”. Vastaus kysymykseen ”miksi?” motivoi minua oppimaan varsinaisen asian eli ”miten?”.

Mielestäni jokaiselle ihmiselle on varmasti oma yksilöllinen parhaan oppimisen metodi. Joku oppii tekemällä, toinen lukemalla. Kolmas oppii kertaamalla ja neljäs ei oikein mitenkään. Haastavinta tällöin on saada ryhmässä jokaiselle se oma oppimisen malli ja toteuttaa se.

Omaa alaa opetan siten, että selvitän ensin ryhmälle sopivimmat oppimismenetelmät. Pyrin toteuttamaan ryhmälle sellaisia oppimisen menetelmiä, jotka sopivat mahdollisimman monelle oppijalle. Erityisiä menetelmiä tarvitsevalle pyrin tarjoamaan niitä.

Omaa alaani oppii varmasti parhaiten, mikäli oppii ymmärtämään pyramidimaisesti ensin pohjatiedot eli ”miksi?” ja sen jälkeen toteuttamalla kerros kerrokselta ”miten?”. Omalla alallani tarvitaan laajat pohjatiedot, jotta voi toteuttaa käytännön sovelluksia aiheeseen liittyen. Pyramidin huippua ei voi saavuttaa, mikäli kerroksia jää välistä. Lopputuloksena olisi epäsymmetrinen pyramidi eli ei haluttu lopputulos.

Mielestäni oppimisen tärkein väline on motivaatio. Mikäli motivaatiota oppimiselle ei ole, luulen että opittu asia unohtuu heti tentin, kokeen tai näytön jälkeen. Motivoitunut oppija sisäistää opitun pitkäkestoiseksi tarpeeksi ja pystyy soveltamaan opittua oppiessaan aina uutta.

Mielestäni opettajan rooli oppijan motivaattorina korostuu varsinkin siinä vaiheessa kun oppija ei ole vielä saanut vastausta kysymykseen ”miksi?”. Opettajan toiminnalla voidaan ratkaisevasti vaikuttaa siihen, että haluaako oppija oppia asiaa vai ei. Opettaja voi pahimmillaan de-motivoidan oppijan siten, ettei oppija halua tietää ”miksi?”. Toisaalta opettaja voi motivoida oppijaa niinkin pitkälle, että oppija haluaa tietää ”miksi?”, kuitenkin siten ettei oppija halua edetä vaiheeseen ”miten?”. Tällöin oppiminen saavuttaa vaiheen, missä opittu asia unohtuu oppijalta heti kun tarve muistaa asia loppuu. Esimerkiksi kokeen, tentin tai näytön jälkeen. Parhaimmillaan opettaja saa oppijan motivoitua niin hyvin, että oppija haluaa ”miten?” vaiheen jälkeen soveltaa opittua monin eri tavoin ja muistaa opitun pitkään.

Mielestäni oppijoiden toiminta voi olla myös ratkaisevaa toisten oppijoiden oppimisen kannalta. Oppijat voivat motivoida toisiaan monin eri tavoin. Terve kilpailu oppijoiden välillä luo motivaatiota. Hyvä ryhmähenki ja yhteinen vastuu oppimisesta lisää mielestäni myös motivaatiota ja parantaa oppimistulosta.

Toisaalta oppijoiden toiminta voi ratkaisevasti myös tuhota yhden tai useamman oppijan motivaation ja täten oppimistulokset voivat olla huonot. Motivaation tuhoamiseen on monia keinoja, kuten kiusaaminen, vähättely, sovituista säännöistä poikkeaminen, aikataulujen pettäminen, luvatun pettäminen, valehtelu jne.

Oppijoiden toiminta voi myös tuhota opettajan motivaation ja tällöin on melko varmaa, että oppijat eivät tule saamaan parasta mahdollista motivointia ja oppiminen jää yksilöiden omalle vastuulle itseoppimalla. Esimerkkinä tästä voisi olla ryhmä oppijoita, jotka eivät noudata opettajan ohjeita tai eivät saavu paikanpäälle sovittuna ajankohtana.

Erilaiset oppimisympäristöt vaikuttavat myös erilaisiin oppijoihin eri tavoin. Toinen oppii paremmin rauhallisessa, passiivisessa ympäristössä ja toiselle on tärkeää olla aktiivisen hälinen keskellä. Luokkaympäristö suorine pulpettiriveineen voi motivoida jotakuta, kun taas oppilaitoksen käytävät ja sohvaryhmät voivat olla toiselle otollisempi ympäristö. Nykyaikana yleistyvät erilaiset virtuaaliset oppimisympäristöt, jolloin oppijat ja opettajat tapaavat toisensa fyysisesti etäällä toisistaan mutta ovat yhteydessä äänen ja kuvan avulla. Virtuaalinen oppimisympäristö takaa jokaiselle oppijalle haluamansa fyysisen ympäristön, mutta ongelmaksi voi koitua ettei näe kanssa oppijoiden ja opettajan ilmeitä ja eleitä.

Oikeanlaisen oppimisympäristön valinta voi edesauttaa motivointia ja sitä kautta oppimista. Väärällä valinnalla voidaan toisaalta tuhota oppimisen edellytykset.

Opetuksen tavoitteiden pitäisi mielestäni vastata kysymykseen ”miksi?”. Tällöin oppija voi ymmärtää opitun asian suhteen käytännön sovellukseen ja vaikkapa työelämän tarpeeseen opittavaan asiaan liittyen.

Oppimiskäsityskirjoitelma on ladattavissa pdf muodossa OneDrive pilvipalvelusta osoitteesta http://1drv.ms/1GGVhvm

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti